Sukupuolten välinen vetovoima lienee suurin käyttäytymistämme ohjaava tekijä. Viimeisen kymmenen vuoden ajan olen sekä tietoisesti että alitajuisesti hahmotellut sen periaatteita biologisen kelloni tikittäessä kohti perheen perustamista.
Akateemisena ns. järki-ihmisenä on ollut turhauttavaa (ja toisaalta myös vapauttavaa) huomata kuinka voimaton järki on libidon edessä. Mutta ylivoimaisesti turhauttavinta on ollut törmätä vanhanaikaisiin, tai isommassa aikaskaalassa nähtynä uudenaikaisiin, tutustumisleikkeihin, "sääntöihin" ja kuvitelmiin.
Tosimaailmassa miehen naista kohtaan tuntemaan kiintymykseen vaikuttaa vahvimmin naisen kauneus, ja naisen kiintymykseen puolestaan miehen toiminnallisuus (kyvyt, resurssit, äly, voima). Tämä aiheuttaa monesti vaikeuksia ymmärtää - ja siksi myös hyväksyä - vastakkaisen sukupuolen käyttäytymistä.
Miesten näkökulmasta päänvaivaa aiheuttaa etenkin naisten arvostaman toiminnallisuuden ilmentyminen monissa eri muodoissa, eli se, että joku nainen arvostaa resursseja kun taas toinen älyä ja kolmas voimaa. Toki miesten kauneuskäsityksissäkin on eroja, mutta ne eivät ole likimainkaan yhtä räikeitä kuin naisten mieltymyserot.
Naisen tekemä toiminnallisuuden arviointi on myös vaikeampi tehdä nopeasti ja on alttiimpi huijaukselle. Joskus mies voi, ainakin tietyn aikaa, antaa huomattavasti todellista paremman kuvan kyvyistään, resursseistaan tai älystään. Tästä syystä nainen haluaa käyttää enemmän aikaa arvioonsa.
Mies puolestaan voi tehdä nopeasti luotettavan arvion naisen kauneudesta. Poikkeuksena ovat ehkä nuoret juuri aikuistuneet miehet, joita voi joskus harhauttaa vaatteilla ja laittautumisella. Silloinkin tosin vain seuraavaan yhteiseen aamuun saakka.
Tämäkään jako, kauneus vastaan toiminnallisuus, ei tietenkään ole mustavalkoinen, ja ehkä siksi ajatus välittyy paremmin käyttäen suuntaa-antavia prosenttilukuja. Lonkalta arvioisin, että miehen kokemaan kiintymykseen vaikuttaa
80% kauneus,
15% luonne,
5% toiminnallisuus,
ja vastaavasti naisen kiintymykseen
50% toiminnallisuus,
25% komeus,
25% luonne.
Ihmisten painotuksilla on tietysti eroja, mutta suunnilleen noin siis ihmiset näyttävät kumppaninsa valitsevan. Ja korostetaan nyt vielä, että yritän vertailla miesten ja naisten keskimääräistä käytöstä (ihan vain oman 33 vuoden arkikokemuksen pohjalta).
Evoluutiota ja biologiaa ajatellen nuo erot vaikuttavat hyvin luontevilta, mutta jotkin viime vuosituhansina keksimämme maailmankuvat/elintavat/kulttuurit saattavat synnyttää vastalauseita ja kiukuttelua näitä pariutumiskäyttäytymiseroja kohtaan. Tätä kiukuttelua vahvistaa seuraavan kolmen seikan yhteisvaikutus:
1) Ihmisten on entistä helpompi elää yksin.
2) Naiset ovat taipuvaisempia tunneajatteluun.
3) Tutustumisprosessissa miehet ovat aktiivinen osapuoli.
Tässä tilanteessa miehen kannattaa omaksua, tai ainakin olla omaksuvinaan, naisen arvot, jotta hän näyttäisi naisen silmissä fiksummalta. Mies, joka kertoo arvostavansa naisessa eniten luonnetta, älyä, kykyjä ja muita sellaisia piirteitä, joita naisetkin arvostavat, vaikuttaa naisen silmissä kivan samanhenkiseltä. On tietysti niitäkin naisia, jotka eivät ole näin sinisilmäisiä, mutta keskimäärin tuo näyttää uppoavan naisiin suht hyvin.
Kun tuolle tielle on kerran lähdetty, siltä on vaikea poiketa. Nyt mies, joka sanoo arvostavansa naisessa eniten hänen kauneuttaan, vaikuttaa pinnalliselta (tyhmältä, ällöttävältä, vaikeammin ymmärrettävämmältä) kuin ne, jotka teeskentelevät arvostavansa kaikkea muuta. Siksi leikkiin kannattaa lähteä mukaan.
Leikki on muuten helppo nähdä vain leikiksi yksinkertaisesti katsomalla millaiset naiset saavat miesten, myös näiden "henkisiä juttuja arvostavien", huomion.
Loppuhuomautuksena vesitän itse omaa tekstiäni muistuttamalla, että ulkonäkö, toiminnallisuus ja luonne ovat jossain määrin yhteydessä toisiinsa, ja siksi niiden vertailu on vain sumeaa käsienheiluttelua. Humanistityyliin.
---
Tässä vielä akateemisimmille lukijoille muutama asiaa sivuava artikkeli (joihin on tietysti suhtauduttava asiaan kuuluvalla varauksella). En kaivanut niihin linkkejä, löytynevät jostain sopivasta artikkelipankista.
"Facial attractiveness signals different aspects of "quality" in women and men"
Deborah K. Hume, et al. (2000)
"What is good is beautiful: Face preference reflects desired personality"
Anthony C. Little, et al. (2006)
"Facial attractiveness in men provides clues to semen quality"
C. Soler, et al. (2002)
"Facial attractiveness predicts longevity"
Joshua J. A. Henderson, et al. (2002)
"Sexual activity is inversely related to women’s perceptions of the facial attractiveness of unknown men"
Ursula Hess, et al. (2007)
"Viewing attractive or unattractive same-sex individuals changes self-rated attractiveness and face preferences in women"
Anthony C. Little, et al. (2006)
"Sensation seeking and men's face preferences"
Benedict C. Jones, et al. (2007)
"Male facial attractiveness, Evidence for hormone-mediated adaptive design"
Victor S. Johnston, et al. (2000)
"Waist to hip ratio and facial attractiveness: a pilot study"
A Furnham, et al. (2001)
"MHC-heterozygosity and human facial attractiveness"
S. Craig Roberts, et al. (2004)
"The influence of mandibular prominence on facial attractiveness"
C. Johnston, et al. (2006)
keskiviikko 5. elokuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
12 kommenttia:
Erittäin erittäin mielenkiintoinen aihe ja oikein hyvä teksti :)
"Tässä tilanteessa miehen kannattaa omaksua, tai ainakin olla omaksuvinaan, naisen arvot, jotta hän näyttäisi naisen silmissä fiksummalta. Mies, joka kertoo arvostavansa naisessa eniten luonnetta, älyä, kykyjä ja muita sellaisia piirteitä, joita naisetkin arvostavat, vaikuttaa naisen silmissä kivan samanhenkiseltä."
Jos pitäisi valita, kumman kommentin näistä mieluiten miehen suusta kuulisi
a) olet poikkeuksellisen kaunis
b) olet poikkeuksellisen viisas
valitsisin ehdottomasti a:n.
Näin siitäkin huolimatta, että itse linkitän sanaan "viisas" älyn, jolla ihminen huolehtii itsestään ja panostaa edes jossain määrin myös ulkonäköönsä ja siisteyteen. Ulkonäkönsä laiminlyöminen (tai välinpitämättömyys sitä kohtaan) ei ole mielestäni älykästä.
Kauneus on ilmiönä kuitenkin hallitsemattomampi, vaistomaisempi, primitiivisempi ja vilpittömämpi ja siinä on jotain taianomaista - toisin kuin älyssä. Äly tuo assosiaationa helposti mieleen akateemisen besserwisseriyden ja estetiikan aliarvostamisen, harmauden ja ankeuden; kauneus taas harmonian, hyvyyden ja seireenimäisen vastustamattoman vetovoiman. Olen paljon mieluummin miehen silmissä ja ajatuksissa älyllisesti hieman kömpelö mutta silmiä hivelevä seireeni kuin viimeisen päälle briljantit hoksottimet omaava ja taviksennäköinen.
Lyhytkestoinen kauneus ei välttämättä vaadi paljoa ilmetäkseen, mutta se, miten säilyä kauniina pitkällä tähtäimellä, vaatii jo tietynlaisia valintoja ja uskollisuutta niille ja kauneudelle pitkin elämäänsä. Senpä takia kaupungilla ihmisiä katsellessa huomio joskus kiinnittyy ihaillen kanssasisariin, jotka sädehtivät energisinä ja upeana 45-55-vuotiaina.
Rinnastus, jossa kauneuden ja turhamaisuuden välille vedetään yhtäsuuruusmerkit, ja johon surullisen usein törmää, osoittaa mielestäni sen, että jotain hyvin olennaista ihmisen tarpeista on jäänyt tajuamatta.
Se on muuten mielenkiintoista, että perinteisesti kauneus liitetään naisiin ja mielletään heidän erikoisosaamisekseen. Mutta kuitenkin esim. valokuvaaminen on käsittääkseni miesvaltainen ala. Ja lisäksi, kaikki vaikuttavimmat tekstit, jotka olen aiheesta nähnyt, ovat olleet miehen tekemiä.
Kauneus on muuten sana, jota on hyvin hankala keksiä synonyymiä.
Vielä edellisiin a- ja b-kommentteihin: mies, joka haluaa kumppaniksi naisen, jossa ei näe mitään poikkeuksellista, vaikuttaa typerältä. Tiedän, että tämä on ehkä hieman vinoutunut mielleyhtymä, mutta sellainen vaan hyvin helposti nousee mieleen. Liekö syynä se, että on hyvin hankala kuvitella tilanne, jolloin mies on haltioitunut naisesta, jos nainen hädintuskin erottuu muista naisista.
Ja sitä minä ainakin naisena tahtomattanikin teen: koetan kuvitella, mitä ajatuksia läsnäoloni ja olemukseni todella miehen mieleen tuo hetkinä, jolloin hän katsoo minua.
Tämän takia laitoin noihin vaihtoehtoihin sanan "poikkeuksellinen".
Kiitos kommenteista, kivasti näytät olevan samoilla linjoilla!
"Rinnastus, jossa kauneuden ja turhamaisuuden välille vedetään yhtäsuuruusmerkit, ja johon surullisen usein törmää, osoittaa mielestäni sen, että jotain hyvin olennaista ihmisen tarpeista on jäänyt tajuamatta."
Tämä on juuri sitä kiukuttelua, jossa oman maailmankuvan ja todellisuuden välistä epäsuhtaa puretaan yksinkertaisesti tuomitsemalla todellisuus (turhamaiseksi, vääräksi, moraalittomaksi tms.). Hedelmällisempi, vaihtoehto olisi tietysti muokata omaa maailmankuvaansa. Mutta sekin, siis Totuuksien muokkaus, on jo saatettu tuomita "vääräksi".
Mitenkäs selitetään renttumiesten suosio -- miesten, joiden toiminnallisuus nimenomaan sotii hyvää, porvarillista perheenrakennusmallia vastaan?
Rentut ovat keskimäärin voimakkaampia ja itsevarmempia, mikä nostaa heidät toiminnallisuusasteikon yläpäähän. He lienevät myös komeampia.
Se nyt ei paljoa paina sopiiko porvarilliseen perhemalliin vai ei. Sehän on vain sellainen kulttuurillinen ihanne.
Haa! Renttu on lähempänä luontoa. Renttu on aito!!! :D
Mustalaismiehellä on sitä korkeampi status mitä aggressivisempi vaimo.
Itse en ole koskaan ollut oikein kiinnostunut ns. tasaisista naisista.
Kaverina ehkä.
En tiedä tulkitsinko sinua Jukka väärin, mutta sain tuosta sellaisen kuvan, että mustalaismies saisi statusta hankkimalla aggressiivisen vaimon. Itse luulisin sen menevän toisinpäin, eli hankkimalla statusta vaimo tulee aggressiivisemmaksi.
Meinasin vastata jotain kommenttiisi tasaisista naisista, mutta se osoittautui ylivoimaiseksi mieleni alkaessa täyttyä erilaisista tasaisuuden tulkinnoista.
Mutta joo, noin yleensä sanassa "tasainen" on negatiivisia sävyjä.
Tulkitsit mustalaisväitteeni oikein. Eli status nousee kun vaimo on aggressiivinen. Ajatus on ilmeisesti että luuseri ei kykene pitämään pahansisuista akkaa.
Tasaisuudesta puhuin luonteen osalta. Tunnustaudun kyllä myös muotojen ystäväksi. Olen vaan yleensä supistanut nettiminäni puheenaiheet aika teoteettisen kuivakkaiksi, mikä ei välttämättä kuvaa arkiminääni kovin hyvin.
Aava "Jos pitäisi valita, kumman kommentin näistä mieluiten miehen suusta kuulisi
a) olet poikkeuksellisen kaunis
b) olet poikkeuksellisen viisas
valitsisin ehdottomasti a:n."
Entä minkä kommentin mieluiten antaisit miehellesi,
a) olet poikkeuksellisen komea
b) olet poikkeuksellisen viisas
vai jokerina
c) olet poikkeuksellisen rikas
?
Gc: "Entä minkä kommentin mieluiten antaisit miehellesi,
a) olet poikkeuksellisen komea
b) olet poikkeuksellisen viisas
vai jokerina
c) olet poikkeuksellisen rikas
?"
En ainakaan viimeisintä. Hyi.
Ööömm... hmmm.
Mietin tovin a:n ja b:n välillä. Olen kovin herkkä esteettisille vaikuttimille, joten kieltämättä komeus, jonka silmäni miehessä näkevät, jättää aina jäljen, pysäyttää, sitoo silmät kiinni ja vetää vahvasti puoleensa. Erityisen vaikea mun on aina ollut vastustaa sinisiä silmiä. Kuulostaa naiivilta, mutta niissä vaan on jotain yliluonnollista taikaa, joka pysäyttää ja kuumentaa veren. Mutta: selkeä puutteellisuus kohdassa b (eli älyn puute) pyyhkii sitä tenhoa pois hyvin tehokkaasti pois.
Mutta muistaen, miten voittopuolisesti miehet ovat ylpistyneet ja tulleet koppaviksi, kun kuulevat hyvästä ulkonäöstään (tai ehkä havaintoaineistoni on jakaumaltaan vaan niin vino), taidan valita sen b:n. En siedä hetkeäkään leuhkoja ja ylimielisiä ihmisiä. Ja viisaus kun on minusta myös ulkonäöstä huolehtimista, vaikkei nyt sitten juuri esim. niitä sinisiä silmiä tms. spesiaalisykähdyttäviä piirteitä olisikaan :) Kokonaisuus saattaa kuitenkin toimia aivan loistavasti.
Typeryys särähtää korvaan, ja ennen pitkää vaan tympii ihan pirusti.
Kiitos kysymästä! :)
Aava: "Kiitos kysymästä! :)"
Eipä kestä :)
Lähetä kommentti