Homot, ruotsi ja joulu

On tullut hieman taukoa bloggaamiseen, vaikka jutun aiheita onkin pyörinyt mielessä tämän tästä.

TV:ssä käydyn pakkoruotsikeskustelun jälkeen teki mieli sanoa aiheesta muutama sana, mutta kaikkihan (myös suomenruotsalaiset) tietävät mistä ruotsin kielen pakollisuudessa on kyse: turhasta muinaisjäänteestä. Mitään todellista syytä ruotsin pakolliselle opetukselle en ole tähän mennessä kuullut, ellei sellaiseksi lasketa kiilusilmäisten suomenruotsalaisten perinteiden kunnioittamista. (En hoksaa miten ruotsinkielisten palveluiden taso siitä laskisi, jos ruotsia opetettaisiinkin vain motivoituneille. Saattaisipa tuosta yleinen asennekin hieman kohentua kyseistä vähemmistöä kohtaan.) Liekö heillä sitten edelleen niin paljon poliittista ja taloudellista valtaa, että kumartelua on jatkettava.

Huomattavasti hedelmällisempää keskustelua herätti homoliittoja koskenut ohjelma, joka toi esiin samalla kertaa monta tärkeää asiaa:
- avioliittoinstituution suhteen seksuaaliseen suuntautumiseen,
- valtionkirkon sekä
- yleisemmällä tasolla koko uskonnollisen elämänkatsomuksen.

Mutta mitäpä noista jaarittelemaan. Oikeat vastaukset ovat:
- hetero,
- ei,
- ei.

Jouluun liittyy paljon mukavia asioita, mutta kaikki nämä jouluvalot ja joululaulut vetävät mielen sen verran matalaksi, että lopetan tällä kertaa kirjoitukseni Ericin hieman lapselliseen joulusanomaan.

Tasa-arvo luonnontieteissä

On surullista huomata, kuinka tasa-arvovouhotus on levinnyt jo Helsingin yliopistoon saakka. Vuoden 2006 tilastojen mukaan naisia on yliopistosektorin tutkijakunnasta 43%, tohtoreista 45%, kaikista professoreista 21% sekä luonnontieteiden ja tekniikan alan professoreista 8%. Ilmeisesti tämä on suuri epäkohta, joka vaatii toimenpiteitä.

Fysiikan laitoksen sivuilta löytyvässä tasa-arvolehtisessä (2,3MB) vedotaan tutkimuksiin, joiden mukaan naiset menestyvät luonnontieteen opinnoissa ja ongelmanratkaisussa keskimäärin jopa miehiä paremmin. Koko tasa-arvohanke näyttää pohjautuvan tähän havaintoon (ja tietysti myös kovaan tahtoon löytää epäkohtia kaikkialta). Tasa-arvolehtisen mukaan naisten aliedustus professoritasolla on siksi huutava vääryys, joka voi johtua vain tiedostamattomasta syrjinnästä, jota miehet harjoittavat naisia kohtaan, ja jota myös naiset harjoittavat itseään kohtaan. Nerokasta.

Avainsana tuossa yllä on tietysti keskimäärin. Naiset menestyvät keskimäärin paremmin opinnoissa ja testeissä.

On valitettavaa, että asian pohtimiseen panostetaan ilmeisen paljon aikaa, mutta kuitenkin hommaan valitaan toimikunta, joka ei osaa käsitellä tilastoja edes alkeellisella tasolla. Kuka tahansa peruskurssinsa suorittanut yliopisto-opiskelija tietää, että yksi tunnusluku, esim. keskiarvo, kertoo jakaumasta hyvin vähän.

Toivon kovasti, että jatkossa arvon fyysikot hoksaisivat verrata myös naisten ja miesten ongelmanratkaisukykyä kuvaavien jakaumien muotoja. Mikäli se on liian haasteellista, niin ns. hajonta on eräs tunnusluku, joka voi myös auttaa jäljille.

Miehestä ja naisesta, osa V

Olen monesti kuullut juttua kuinka varatuista miehistä tuntuu, että heillä on enemmän vientiä varattuna. Olen ajatellut moisten tuntemusten olevan ainakin suurimmalta osin harhaa. Eihän nyt oikeasti naisen kiinnostus voi kasvaa pelkästään siksi, että miehen tiedetään olevan varattu.

Siksi hieman yllätti tutkimustulos, jossa naisten kiinnostus miestä kohtaan nousi selvästi kun miehen tila vaihdettiin vapaasta varatuksi. Kyse ei siis ollut edes siitä, että miehen kylkeen olisi lykätty nainen, jolloin mies voi näyttää vetoavammalta. Naisille vain kerrottiin, onko mies vapaa vai varattu.

Unknown to the participants, everyone was offered a fictitious candidate partner who had been tailored to match their interests exactly. The photograph of "Mr Right" was the same for all women participants, as was that of the ideal women presented to the men. Half the participants were told their ideal mate was single, and the other half that he or she was already in a romantic relationship.

"Everything was the same across all participants, except whether their ideal mate was already attached or not," says Burkley.

The most striking result was in the responses of single women. Offered a single man, 59 per cent were interested in pursuing a relationship. But when he was attached, 90 per cent said they were up for the chase.

Miesten kiinnostukseen taas ei naisen varaustilanne vaikuttanut mitenkään.

---
lähde: New Scientist

Miehen totuus

"Toimeentulon saadessa ratkaisunsa kysymys totuudesta pelkistyy muotoon: Miehen totuus on Nainen".
- Nietzsche

Miehestä ja naisesta, osa III

Seuraavat yksinkertaiset havainnot selittävät todella paljon miehen ja naisen luonteesta, pariutumiskäyttäytymisestä ja siitä, miksi miehet ovat edelleen yliedustettuina yhteiskuntien ja organisaatioiden johtoportaissa sekä samaan aikaan myös putoajissa. (Putoajat jäävät feministeiltä usein huomiotta, millä mahdollisesti halutaan estää tasapainoisen kokonaiskuvan muodostumista, ehkäpä alitajuisesti.)

Recent research using DNA analysis answered this question about two years ago. Today’s human population is descended from twice as many women as men.

I think this difference is the single most underappreciated fact about gender. To get that kind of difference, you had to have something like, throughout the entire history of the human race, maybe 80% of women but only 40% of men reproduced. ...

Later in this talk we will ponder things like, why was it so rare for a hundred women to get together and build a ship and sail off to explore unknown regions, whereas men have fairly regularly done such things? But taking chances like that would be stupid, from the perspective of a biological organism seeking to reproduce. They might drown or be killed by savages or catch a disease. For women, the optimal thing to do is go along with the crowd, be nice, play it safe. The odds are good that men will come along and offer sex and you’ll be able to have babies. All that matters is choosing the best offer. We’re descended from women who played it safe.

For men, the outlook was radically different. If you go along with the crowd and play it safe, the odds are you won’t have children. Most men who ever lived did not have descendants who are alive today. Their lines were dead ends. Hence it was necessary to take chances, try new things, be creative, explore other possibilities. Sailing off into the unknown may be risky, and you might drown or be killed or whatever, but then again if you stay home you won’t reproduce anyway. We’re most descended from the type of men who made the risky voyage and managed to come back rich. In that case he would finally get a good chance to pass on his genes. We’re descended from men who took chances (and were lucky). ...

Experts estimate Genghis Khan had several hundred and perhaps more than a thousand children. He took big risks and eventually conquered most of the known world. For him, the big risks led to huge payoffs in offspring. My point is that no woman, even if she conquered twice as much territory as Genghis Khan, could have had a thousand children. Striving for greatness in that sense offered the human female no such biological payoff. For the man, the possibility was there, and so the blood of Genghis Khan runs through a large segment of today’s human population. By definition, only a few men can achieve greatness, but for the few men who do, the gains have been real. And we are descended from those great men much more than from other men. Remember, most of the mediocre men left no descendants at all. ...

The women’s sphere consisted of women and therefore was organized on the basis of the kind of close, intimate, supportive one-on-one relationships that women favor. These are vital, satisfying relationships that contribute vitally to health and survival. Meanwhile the men favored the larger networks of shallower relationships. These are less satisfying and nurturing and so forth, but they do form a more fertile basis for the emergence of culture.

The essence of how culture uses men depends on a basic social insecurity. This insecurity is in fact social, existential, and biological. Built into the male role is the danger of not being good enough to be accepted and respected and even the danger of not being able to do well enough to create offspring.

The basic social insecurity of manhood is stressful for the men, and it is hardly surprising that so many men crack up or do evil or heroic things or die younger than women. But that insecurity is useful and productive for the culture, the system.

Mies on sekä biologisesti että sosiaalisesti riskinottajan asemassa ja tämä tehtävänjako on ollut ilmeisen toimiva. Sen sijaan, että sukupuolikysymyksiä lähdettäisiin tarkastelemaan silmät tasa-arvoideologiasta leimuten, olisi minusta syytä ensin myöntää asioiden luonnollinen tila, mikä se on ollut, mikä se on nyt ja mihin se johtaa, ja vasta siltä pohjalta alkaa varovasti miettiä asiaa, rauhassa, mutustellen. Vasta sen jälkeen voidaan varovasti kysyä: "Mihin olisi hyvä pyrkiä?"

---
Lähde: Is There Anything Good About Men?

Kiesin naiskommentit

Suomen Kuvalehdessä oli tänään oiva kirjoitus Kiesin kommenteista ja siitä, kuinka korrektisti naiset olisivat vastanneet samoihin kysymyksiin.

Harva tietää, mitä Kiesiltä kysyttiin. Alkuperäisestä jutusta selviää, että jos olivat vastaukset sovinistisia, niin olivat kysymyksetkin - naistenlehden naispuolisen toimittajan esittäminäkin.

Mitä naiset vastaisivat samoihin kysymyksiin? Olisivatko vastaukset olennaisesti korrektimpia kuin Kiesin vastaukset?

Eivät tietenkään olisi. Kummallista vouhotusta taas, oli sitten kyseessä autofirman myyntijohtaja tai ei.

Jos firmalla olisi ollut munaa olla erottamatta Kiesiä, olisi seuraava autoni Audi.

Miehestä ja naisesta, osa II

Löysin kiinnostavan jutun siitä, kuinka sukupuolet näkevät toisensa (pariutumiskontekstissa).

...we [men] can never expect her to provide validation. A naive man may think: “If I have objective qualities, then she can reassure me of my qualities.” But what defines your value as a man, more than any other quality, is your unreasoning self-conviction. The quintessential unattractive quality is: needy of validation. (By contrast, a needy woman is as attractive or unattractive as her looks.)

Täytyy myöntää, että hypoteesi on hyvin artikuloitu ja (suppean) kokemusaineistoni pohjalta on myös vaikea väittää vastaan.

Miehestä ja naisesta

Sukupuolten välinen vetovoima lienee suurin käyttäytymistämme ohjaava tekijä. Viimeisen kymmenen vuoden ajan olen sekä tietoisesti että alitajuisesti hahmotellut sen periaatteita biologisen kelloni tikittäessä kohti perheen perustamista.

Akateemisena ns. järki-ihmisenä on ollut turhauttavaa (ja toisaalta myös vapauttavaa) huomata kuinka voimaton järki on libidon edessä. Mutta ylivoimaisesti turhauttavinta on ollut törmätä vanhanaikaisiin, tai isommassa aikaskaalassa nähtynä uudenaikaisiin, tutustumisleikkeihin, "sääntöihin" ja kuvitelmiin.

Tosimaailmassa miehen naista kohtaan tuntemaan kiintymykseen vaikuttaa vahvimmin naisen kauneus, ja naisen kiintymykseen puolestaan miehen toiminnallisuus (kyvyt, resurssit, äly, voima). Tämä aiheuttaa monesti vaikeuksia ymmärtää - ja siksi myös hyväksyä - vastakkaisen sukupuolen käyttäytymistä.

Miesten näkökulmasta päänvaivaa aiheuttaa etenkin naisten arvostaman toiminnallisuuden ilmentyminen monissa eri muodoissa, eli se, että joku nainen arvostaa resursseja kun taas toinen älyä ja kolmas voimaa. Toki miesten kauneuskäsityksissäkin on eroja, mutta ne eivät ole likimainkaan yhtä räikeitä kuin naisten mieltymyserot.

Naisen tekemä toiminnallisuuden arviointi on myös vaikeampi tehdä nopeasti ja on alttiimpi huijaukselle. Joskus mies voi, ainakin tietyn aikaa, antaa huomattavasti todellista paremman kuvan kyvyistään, resursseistaan tai älystään. Tästä syystä nainen haluaa käyttää enemmän aikaa arvioonsa.

Mies puolestaan voi tehdä nopeasti luotettavan arvion naisen kauneudesta. Poikkeuksena ovat ehkä nuoret juuri aikuistuneet miehet, joita voi joskus harhauttaa vaatteilla ja laittautumisella. Silloinkin tosin vain seuraavaan yhteiseen aamuun saakka.

Tämäkään jako, kauneus vastaan toiminnallisuus, ei tietenkään ole mustavalkoinen, ja ehkä siksi ajatus välittyy paremmin käyttäen suuntaa-antavia prosenttilukuja. Lonkalta arvioisin, että miehen kokemaan kiintymykseen vaikuttaa

80% kauneus,
15% luonne,
5% toiminnallisuus,

ja vastaavasti naisen kiintymykseen

50% toiminnallisuus,
25% komeus,
25% luonne.

Ihmisten painotuksilla on tietysti eroja, mutta suunnilleen noin siis ihmiset näyttävät kumppaninsa valitsevan. Ja korostetaan nyt vielä, että yritän vertailla miesten ja naisten keskimääräistä käytöstä (ihan vain oman 33 vuoden arkikokemuksen pohjalta).

Evoluutiota ja biologiaa ajatellen nuo erot vaikuttavat hyvin luontevilta, mutta jotkin viime vuosituhansina keksimämme maailmankuvat/elintavat/kulttuurit saattavat synnyttää vastalauseita ja kiukuttelua näitä pariutumiskäyttäytymiseroja kohtaan. Tätä kiukuttelua vahvistaa seuraavan kolmen seikan yhteisvaikutus:

1) Ihmisten on entistä helpompi elää yksin.
2) Naiset ovat taipuvaisempia tunneajatteluun.
3) Tutustumisprosessissa miehet ovat aktiivinen osapuoli.

Tässä tilanteessa miehen kannattaa omaksua, tai ainakin olla omaksuvinaan, naisen arvot, jotta hän näyttäisi naisen silmissä fiksummalta. Mies, joka kertoo arvostavansa naisessa eniten luonnetta, älyä, kykyjä ja muita sellaisia piirteitä, joita naisetkin arvostavat, vaikuttaa naisen silmissä kivan samanhenkiseltä. On tietysti niitäkin naisia, jotka eivät ole näin sinisilmäisiä, mutta keskimäärin tuo näyttää uppoavan naisiin suht hyvin.

Kun tuolle tielle on kerran lähdetty, siltä on vaikea poiketa. Nyt mies, joka sanoo arvostavansa naisessa eniten hänen kauneuttaan, vaikuttaa pinnalliselta (tyhmältä, ällöttävältä, vaikeammin ymmärrettävämmältä) kuin ne, jotka teeskentelevät arvostavansa kaikkea muuta. Siksi leikkiin kannattaa lähteä mukaan.

Leikki on muuten helppo nähdä vain leikiksi yksinkertaisesti katsomalla millaiset naiset saavat miesten, myös näiden "henkisiä juttuja arvostavien", huomion.

Loppuhuomautuksena vesitän itse omaa tekstiäni muistuttamalla, että ulkonäkö, toiminnallisuus ja luonne ovat jossain määrin yhteydessä toisiinsa, ja siksi niiden vertailu on vain sumeaa käsienheiluttelua. Humanistityyliin.

---

Tässä vielä akateemisimmille lukijoille muutama asiaa sivuava artikkeli (joihin on tietysti suhtauduttava asiaan kuuluvalla varauksella). En kaivanut niihin linkkejä, löytynevät jostain sopivasta artikkelipankista.

"Facial attractiveness signals different aspects of "quality" in women and men"
Deborah K. Hume, et al. (2000)

"What is good is beautiful: Face preference reflects desired personality"
Anthony C. Little, et al. (2006)

"Facial attractiveness in men provides clues to semen quality"
C. Soler, et al. (2002)

"Facial attractiveness predicts longevity"
Joshua J. A. Henderson, et al. (2002)

"Sexual activity is inversely related to women’s perceptions of the facial attractiveness of unknown men"
Ursula Hess, et al. (2007)

"Viewing attractive or unattractive same-sex individuals changes self-rated attractiveness and face preferences in women"
Anthony C. Little, et al. (2006)

"Sensation seeking and men's face preferences"
Benedict C. Jones, et al. (2007)

"Male facial attractiveness, Evidence for hormone-mediated adaptive design"
Victor S. Johnston, et al. (2000)

"Waist to hip ratio and facial attractiveness: a pilot study"
A Furnham, et al. (2001)

"MHC-heterozygosity and human facial attractiveness"
S. Craig Roberts, et al. (2004)

"The influence of mandibular prominence on facial attractiveness"
C. Johnston, et al. (2006)