tiistai 19. toukokuuta 2009

Etnoreaktio

Kaikki ovat varmaan kuulleet kuinka muutama päivä sitten junasta poistuva mies tönäisi vihaisena somalilasta. Tämä hirmuteko ei jäänyt virallisilta tahoilta huomaamatta:
Etnisten suhteiden neuvottelukunta suunnittelee käynnistävänsä Älä töni -kampanjan syksyn aikana. - Kampanjaan voi jo nyt osallistua näyttämällä hyvää esimerkkiä, Viljanen ja Aleksovski vetoavat.

Lainaus on sisäministeriön eilen antamasta tiedotteesta.

Nyt hei joku raja tälle hössötykselle. Ihan oikeasti.

On hyvän hallintotavan mukaista, että jokaisella elimellä ja instituutiolla on valvova taho, joka varmistaa ettei mopo karkaa käsistä. Vastapainoksi ETNO:lle voitaisiinkin perustaa positiivisen rasismin torjuntapartio PORA.

lauantai 16. toukokuuta 2009

Olemattomat kengät



Alun perin kirjoittelin kahteen blogiin, joista toiseen piti tulla subjektiivista ja toiseen objektiivista juttua. Jako alkoi kuitenkin tuntua vaikealta, koska raja on sumea, ja teennäiseltä, koska keskustelijan persoonalla tuppaa olemaan vaikutusta oikein "asiallisessakin" keskustelussa.

Ja tarkemmin ajateltuna raja ei ole vain sumea, vaan subjektiivinen ja objektiivinen menevät aina hieman päällekkäin.

Nojoo, takaisin itse sisältöön.

Aloin muutama vuosi sitten kiinnittää huomiota, erään urheiluhierojan ansiosta, jalkapohjien ja jalkapöydän lihasten hyvinvointiin. Ne kun tahtovat istumatyössä jumiutua, mikä vaikuttaa helposti muuallakin kehossa, esim. jumittelevien hartioiden muodossa. (Jalkapohjassa kun on kuulemma paljon hermopäätteitä.) Siksi on tullut ajateltua aiempaa enemmän millaisia kenkiä ostaa ja muotopohjallisetkin tuli hankittua. Suosittelen.

Viimeisin ostos on ollut nuo kuvan tossut/kengät mitkälie. Pohja on jotain joustavaa kumiseosta ja nuo erilliset varvasosat ovat minusta oikein nerokas keksintö. Tunne on kivan lähellä paljain jaloin kävelyä, eli oikein muikea.

keskiviikko 13. toukokuuta 2009

Maailman tila

Vuoden vaihteessa alennusmyynnistä mukaani tarttui Maailman tila 2007 -niminen kirja, johon Worldwatch-instituutti on koonnut läjän raportteja maailman kaupungistumisesta ja sen tuomista ongelmista. Mukana oli joitain kiinnostavia pohdintoja ja irtofaktoja, joista tässä muutama.

Yli puolet Aasian ja Afrikan kaupungeissa viljellyistä vihanneksista on kasteltu jätevedellä. Se on ravinteikasta ja halpaa, mutta sisältää taudinaiheuttajia. Lisäksi kaupunkien maaperään kertyy raskasmetalleja, joitä päätyy myös kasveihin. Silti kaupunkiviljely on suotavaa, sillä se auttaa ruokaongelmiin, on ekologista (lähiviljelyä), parantaa ilmapiiriä ja edistää terveyttä monella tavalla. (Kasvien viljely tekee hyvää psyykkeelle.) Yllätyin, kuinka suhteellisen pienetkin viheralueet sitovat huomattavan paljon ilmansaasteita ja helteellä vähentävät kaupunkisaarekeilmiötä.

Liikennemuotojen energiankulutus kaupunkiajossa (MJ/matkustajakilometri):
- henkilöauto: 3
- bussi: 1,5
- sähköratikka: 0,5

Jos ruuhkaan vastataan rakentamalla lisää teitä, on seurauksena lisääntynyt autoilu, ja jonkun ajan päästä taas ruuhkia. Lisäksi autot aiheuttavat suurimman osan kaupunkien ilmansaasteista, tiestö rikkoo kaupunkia ja vähentää viihtyvyyttä. Näistä syistä joissain suurkaupungeissa (mm. Soul, San Fransisco ja monet Japanin suurkaupungit) onkin alettu purkaa teitä, tehostaa joukkoliikennettä ja parantaa kevyen liikenteen väyliä. Kuulostaa kerrassaan fiksulta: jos halutaan saada ihmiset liikkumaan omilla lihaksillaan ja parantaa kaupungin ilmapiiriä, niin ehkä kaupunkia ei kannatakaan rakentaa täyteen autoteitä.

Maailman kolmesta miljardista kaupunkilaisesta yksi miljardi elää slummeissa. Mumbain 20 miljoonasta asukkaasta yli puolet elää slummeissa. Heinäkuussa 2004 Mumbaissa satoi yhden päivän aikana 94 cm vettä.

Kiinan hiilikaivoksissa kuolee 100 työläistä viikossa. Kiinassa on 16 maailman 20:stä saastuneimmasta kaupungista. Päivässä 1300 kiinalaista kuolee ilmansaasteisiin.

perjantai 8. toukokuuta 2009

Hieman tummempaa huumoria

Lopetin "sivublogin" pitämisen ja siinä samalla hykertelin taas näille sarjakuville niin pitkään, etten voi olla laittamatta niitä tänne näytille.

Samoilla sivuilla on muitakin hauskoja sarjakuvia.

lauantai 2. toukokuuta 2009

Blogimerkintöjä vuodelta 1878

Olen tässä lueskellut lempparikirjailijani Nietzschen teosta Human, All Too Human. Se kuuluu hänen varhaistuotantoonsa ja on siksi tyyliltään pehmeämpi, ja myös jotenkin "blogimaisempi". Tässä muutama lyhyt merkintä Nietzschen blogista.

In all institutions that do not feel the sharp wind of public criticism (as, for example, in scholarly organizations and senates), an innocent corruption grows up, like a mushroom.

In certain situations, almost every politician needs an honest man so badly that, like a ravenous wolf, he breaks into a sheeppen: not, however, in order to eat the ram he has stolen, but rather to hide behind its woolly back.

The overthrow of beliefs is not immediately followed by the overthrow of institutions; rather, the new beliefs live for a long time in the now desolate and eerie house of their predecessors, which they themselves preserve, because of housing shortage.

Active men are usually lacking in higher activity - I mean individual activity. They are active as officials, businessmen, scholars, that is, as generic beings, but not as quite particular, single, unique men. In this respect they are lazy.
It is the misfortune of active men that their activity is almost always a bit irrational. For example, one must not inquire of the money-gathering banker what the purpose for his restless activity is: it is irrational. Active people roll like a stone, conforming to the stupidity of mechanics.

One can say against war that it makes the victor stupid and the vanguished malicious. In favor of war, one can say that it barbarizes through both these effects and thus makes man more natural; war is the sleep or wintertime of culture: man emerges from it with more strength, both for the good and for the bad.

The man who lies ill in bed sometimes perceives that it is usually his office, business, or society that has made him ill and caused him to lose all clear-mindedness about himself; he gains this wisdom from the leisure forced upon him by his illness.