sunnuntai 13. kesäkuuta 2010
Valitse uskontosi
Marita Liulia on tehnyt kotisivulleen varsin asiallisen koosteen valtauskonnoista. Siitä voi kätevästi jokainen uskonnollisuuteen taipuvainen valita omansa. Rohkeampi voi tietysti rakentaa taulukon pohjalta myös ikioman rivistönsä. Juuri tällaista opastetaulua tarvitsee moni länsimainen nuori, ja miksei aikuinenkin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
10 kommenttia:
Onpa hieno ja kätevä pikku taulu kaikille, jotka eivät usko. :)
Eikös olekin! On parempi, että voi heti kerralla valita uskonnon, joka tuntuu oikeimmalta.
Lisäksi tuo Maritan taulu on mielestäni harvinainen yhdistelmä ytimekkyyttä ja asiantuntemusta. Siksi se on hyvä paikka vertailla ja valita ne, joihin tutustuu tarkemmin.
Mielenkiintoista, että usko ei tule ylemmältä taholta jumalallisena valaistuksena, vaan loogisena päätelmänä siitä, mitkä elementit eniten miellyttävät uskonsa valitsijaa.
Mikäli ihminen kasvaa vapaassa ympäristössä, niin usko valitaan joka tapauksessa sen mukaan mikä miellyttää, tai kuten itse muotoilin, mikä tuntuu oikeimmalta. Eikö tuota tunnetta voi sanoa valaistukseksi?
Tekeekö tiedostettu vaihtoehtoihin tutustuminen uskoon tulemisesta pelkän loogisen päätelmän?
Onko tiedostamaton vaihtoehtoihin tutustuminen (eli satunnainen vaihtoehtoihin törmääminen) olennaista oikeanlaisessa uskoon tulemisessa?
Eikös Kiasmassa ollut tuon niminen näyttely viime vuonna?
Luultavasti oli, minäkin muistan nähneeni Maritan näyttelyn mainoksen jossain.
Mielenkiintoista..
Ajattelin, että valaistumiseen kuuluisi jotain asenteellisia ristiriitoja, joita yksilön tulisi hyväksyä korkeamman tahon käskystä. Todellisuudessa kuitenkin nuo ristiriidat -ainakin kristinuskossa- onnistutaan kiertämään/sumentamaan epäselvien korkeamman tahon komentojen takia.
Minä kun ajattelin olevani agnostikko ja nyt yhtäkkiä valaistuin: olenkin kungfutselainen.
Sinällään todettakoon, että leikki olisi ehkä mielenkiintoisempi, jos se sisältäisi myös muita uskomusjärjestelmiä.
Niiq et entten tentten, ateisti, relativisti, peräaukko, stalinisti.
P. epäkorrekti:
Uskon sisäisten ristiriitojen hyväksyminen tuo varmasti tyydytystä ja on hyvä tapa vakuuttua oman uskonsa voimasta. Lienee kuitenkin myös muita tapoja "valaistua", kuten esimerkiksi voimakas harmonian tunne.
Vetoavin valaistumistapa riippunee henkilön taipumuksista.
Elikkäs Jumalan löytäminen ja valaistuksen saaminen onkin siis todellisuudessa sosiaalisen ympäristön hyväksynnän saamista ja oman paikkansa löytämistä yhteiskunnassa.
Kuulostaa hyvin loogiselta. Kas, kun ei ole tullut aikaisemmin mieleen. Yleensä olen aina ajatellut, että kyseessä on jokin hetkellinen, mutta voimakas (itseaiheutettu?) hallunisaatio.
Lähetä kommentti