torstai 19. marraskuuta 2009

Ilmastolottoa lehmillä

Karjankasvatuksen arvellaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Tätä ennustetta on syytä hieman märehtiä, sillä sen seuraamukset pistävät ilmaston uuteen uskoon, eli ns. mukkelis makkelis.

Olen ilmastoskeptikkojen kanssa samaa mieltä siitä, ettemme tunnu tietävän onko aiheuttamamme ilmaston muuttuminen lopulta pahasta. Mutta sitä en kertakaikkiaan ymmärrä, miksi ottaisimme riskin ja katsoisimme mitä tästä sokeasta sähellyksestä seuraa. Viimeiset muutama tuhat vuotta on ollut ilmastollisesti poikkeuksellisen tasaista, ennustettavuus on ollut hyvä ja vilja on kasvanut (suht) luotettavasti vuodesta toiseen. Tämä on ollut ihmisen kulttuurillisen kehityksen kannalta oikein mukavaa. Historia on myös opettanut kuinka suuria yhteiskunnallisia seurauksia äkilliset paikalliset ilmastomuutokset voivat aiheuttaa. Minusta tämän asiantilan kanssa ei siksi ole mitään syytä leikkiä.

Palataanpa siis takaisin naudanlihaan ja sen tuotannon kaksinkertaistumiseen.

Tällä hetkellä nautakarja tuottaa puolet kaikista maailman metaanipäästöistä, ja metaani on 30 kertaa tehokkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi.

Lehmät päästävät ilmakehään 65% kaikesta ihmistoiminnan tuottamasta typpioksiduulista. Typpioksiduuli on 300 kertaa hiilidioksidia tehokkaampi kasvihuonekaasu.

Kaikenkaikkiaan karjankasvatuksen osuus kasvihuonekaasupäästöistä on suurempi kuin koko maailman liikennepäästöjen.

Kaasujen lisäksi karjankasvatuksen vaikutukset vesistöille ja eroosiolle ovat vähintään yhtä surullista luettavaa. Kolmannes maailman viljelykelpoisesta maasta käytetään lehmien rehuntuotantoon ja suht isot tilkut sademetsää raivataan joka vuosi laidunmaaksi.

Vielä 1800-luvulla lehmänlanta oli haluttua lannoitetta pelloille, mutta nykyään ei oikein tiedetä mitä kaikella paskalla tehtäisiin. Jonkinasteisesta lantalogistiikasta huolimatta Itämereen päätyy aivan liikaa ravinteita.

Yhden naudanlihakilon tuottamiseen tarvitaan 11 kertaa enemmän luonnonvaroja kuin kiloon ruisleipää.

Nyt siis huomio kaikki ilmastolottoajat: painakaa citymaasturin kaasupoljin lattiaan ja kurvatkaa Mäkkärin kautta kotiin.

---
lähde: Pertti Rannan kirjoitus Aamulehdessä 13.11. sivulla 2.

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Olen nyt ollut kasvissyöjä noin vuoden. Iho on parempi kuin ennen, vyötärö on kaventunut, lounaan jälkeen ei tule raskasta oloa ja työnteko sujuu. Kiinnitän nykyään myös enemmän huomiota ruoan laatuun maunkin puolesta. Olen jopa oppinut kokkamaan. Elämän laatu on parantunut monella tapaa. Tosin ruokamenot ovat edelleen suuret, koska syöpöttelen tofuherkkuja ja muuta vastaavaa. Mutta herkutkin ovat terveellisempiä kuin ennen.

Tämä tästä propagandasta tällä kertaa.

Juho kirjoitti...

Oletko ihan täysvegaani vai joku välimuoto?

Olen kuullut kasvissyöjästä monia eri versioita; joku välttää tarkasti kaikkea eläinperäistä ja toinen tarkoittaa sillä vain punaisen lihan välttämistä.

Itsekin olen huomannut, että sian ja naudan liha tekevät olon raskaaksi ja ne ovat jääneet lähes kokonaan pois.

Anonyymi kirjoitti...

Syön kananmunia ja maitotuotteita, mutten kalaa ja lihaa. Mikä tämän termi sitten on, en nyt satu muistamaan. Maitotutteiden hiilijanjälkihän on aika suuri, mutta toisaalta täysvegaani-ruokavalio vaatii paljon vaivaa ja ruoan maku on hitusen huonompi kuin näillä asetuksilla.

Olen myös välillä miettinyt että voisin säätää ruokavaliotani vielä seuraavasti: Kaikki itse pyytämäni ja metsästämäni voisi kuulua ruokavalioon. Esimerkiksi peuranliha kun on eläimellisen hyvää :)

... oikeasti en usko purismiin, vaan siihen että ihmiset oppisivat vähentämään lihan kokonaismäärää.

Juho kirjoitti...

Mielestäni täysveganismi on kaikessa työläydessään melkeinpä yksi askeesin muoto, eli soveltuu parhaiten "aatteellisuuteen taipuvaisille". Ja mikäs siinä, onhan vegaanikiihkoilu paljon parempi vaihtoehto kuin eräiden vanhojen tarukirjojen tarjoamat itseruoskintaohjeet. Peukut pystyyn siis veganismille, ehdottomasti.

Peuranlihaa en olekaan maistanut, täytyy muistaa maistaa kun tulee tilaisuus.

Anonyymi kirjoitti...

Vaimoa nauratti joskus kovasti, kun pistin Disneyn Bambin pysäytyskuvalle ja esittelin havainnollisesti söpöliinin parhaat palat.