Vuoden vaihteessa alennusmyynnistä mukaani tarttui Maailman tila 2007 -niminen kirja, johon Worldwatch-instituutti on koonnut läjän raportteja maailman kaupungistumisesta ja sen tuomista ongelmista. Mukana oli joitain kiinnostavia pohdintoja ja irtofaktoja, joista tässä muutama.
Yli puolet Aasian ja Afrikan kaupungeissa viljellyistä vihanneksista on kasteltu jätevedellä. Se on ravinteikasta ja halpaa, mutta sisältää taudinaiheuttajia. Lisäksi kaupunkien maaperään kertyy raskasmetalleja, joitä päätyy myös kasveihin. Silti kaupunkiviljely on suotavaa, sillä se auttaa ruokaongelmiin, on ekologista (lähiviljelyä), parantaa ilmapiiriä ja edistää terveyttä monella tavalla. (Kasvien viljely tekee hyvää psyykkeelle.) Yllätyin, kuinka suhteellisen pienetkin viheralueet sitovat huomattavan paljon ilmansaasteita ja helteellä vähentävät kaupunkisaarekeilmiötä.
Liikennemuotojen energiankulutus kaupunkiajossa (MJ/matkustajakilometri):
- henkilöauto: 3
- bussi: 1,5
- sähköratikka: 0,5
Jos ruuhkaan vastataan rakentamalla lisää teitä, on seurauksena lisääntynyt autoilu, ja jonkun ajan päästä taas ruuhkia. Lisäksi autot aiheuttavat suurimman osan kaupunkien ilmansaasteista, tiestö rikkoo kaupunkia ja vähentää viihtyvyyttä. Näistä syistä joissain suurkaupungeissa (mm. Soul, San Fransisco ja monet Japanin suurkaupungit) onkin alettu purkaa teitä, tehostaa joukkoliikennettä ja parantaa kevyen liikenteen väyliä. Kuulostaa kerrassaan fiksulta: jos halutaan saada ihmiset liikkumaan omilla lihaksillaan ja parantaa kaupungin ilmapiiriä, niin ehkä kaupunkia ei kannatakaan rakentaa täyteen autoteitä.
Maailman kolmesta miljardista kaupunkilaisesta yksi miljardi elää slummeissa. Mumbain 20 miljoonasta asukkaasta yli puolet elää slummeissa. Heinäkuussa 2004 Mumbaissa satoi yhden päivän aikana 94 cm vettä.
Kiinan hiilikaivoksissa kuolee 100 työläistä viikossa. Kiinassa on 16 maailman 20:stä saastuneimmasta kaupungista. Päivässä 1300 kiinalaista kuolee ilmansaasteisiin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Käyn yleensä lenkillä juuri ruuhka-aikaan, mikä on sinällään terveyden kannalta typerää sillä asun Tallinan keskustassa -- mutta sopii omiin aikatauluihin. Täällä on keskustan pääväylät kyseiseen aikaan ihan tukossa. Työstä palaavat ihmiset istuvat citymaatureissaan happaman näköisina ja odottavat turhaan kotiinpääsyä pitkissä paikallaan seisovissa autojonoissa. Ja jokaisessa saatanan puolirekassa tasan yksi aikuinen.
Ei mitään järkeä tässä touhussa. Samalla vierestä suhahtaa raitiovaunu ohi puolitäytenä.
Välillä olen ajatellut että jonkinlainen ympäristöfasistinen liike saattaisi tehdä hyvää kollektiiviselle kulutushysterialle. Ja herääpä mielessä usein myös primitiivireaktio. Citymaasturin lähestyessä kuin sarvikuono koen vaistomaista tarvetta tarttua tukevaan sääriluuhun tai karahkaan ja mäiskiä uhkaavaa jättiä reilusti turpaan. Jos kerran eletään kuin savannilla ilman mitään kuria, ei ole ihme että kahdella jalalla kulkeva kädellinen saattaa turvautua väkivaltaan.
Aggression tehtävä on säilyminen. Se on terve itsesuojeluvietti.
"Päivässä 1300 kiinalaista kuolee ilmansaasteisiin."
Tuota voisi pitää osoituksena tietynlaisesta luonnon negatiivisesta palautejärjestelmästä tai termostaatista: kun ihmisiä on liikaa, luonnon sirppi alkaa heilua ja niittää ihmishenkiä. Ilmansaaste ongelmaa tuskin olisi tässä mittakaavassa, jos ihmisiä olisi maltillisempi määrä.
Vastaavanlainen palautejärjestelmä on hypotalamuksen, aivolisäkkeen ja kohde-elimen, esim. lisämunuaisten, välillä: jos kortisolin (ns. "stressihormoni") tasot veressä nousevat liian korkealle, sen korkea pitoisuus hillitsee aivolisäkkeen kortisolin tuotantoa piiskaavan hormonin eritystä. Näin säilyy homeostaasi.
Kiitos Viron kuulumisista! Tsemppiä vaan sinne citymaasturien sekaan. Muista olla hengittämättä kun lenkkeilet. Tukevimmat sääriluut löytynevät muuten niistä citymaastureista.
Lähetä kommentti